Yuuki kahvilassa.

"Etsitään toiset ja yritetään edes pelastaa valtakuntasi." Sara sanoo Aokolle. "Etsitään ensin toiset merenneitoprinsessat, jos meitä on enemmän saatamme pystyä johonkin." Sara sanoi vaikka mielessään hieman epäilikin. //Ei pitäisi herättää turhaa toivoa, tarvitaan ihme että Aokon valtakunta pelastuu.// Sara ajatteli.

//No ainakaan minun ei tarvitse taistella Gaitoa vastaan, se on sentään hyvä.// Sara ajatteli. //Toivottavasti hän jaksaa odottaa paluutani.//

Yuuki säikähti yllättävää tapahtumaa jossa yksi tyttö juoksi sisään kahvilaan, hänen perässään toinen tyttö ja parahiksi vielä kolmaskin. Yksi tytöistä pahoitteli tuppautumistaan, mutta Yuuki oli sanaton ja katsahti kysyvästi Noeliin ja Heneen päin. Yllättäen Yuuki tuni maan allaan värähtelevän kuin tulivuoren purkauksesta. Yuuki katsahti ranteeseensa ja huomasi siinä olevan jalokivi kellon välkkyvän keltaisena. Jotakin oli tapahtumassa ja hänen olisi palattava takaisin Guru-Clefin puheille. Kuka titää vaikka OCean Melody olisi vaarassa. Onneksi kukaan muista Ocean Melodyn asukeista ei pysty tunnistamaan näin vahvoja taika-linjoja ja värähtelyjä. Sen jos minkä hän oli oppinut Clefiltä, OCean Melodyn vuoksi.

"Olen pahoillani.. Minun täytyy tuota.. mennä ^^" Yuuki katsahtaa hymyillen vierustovereihinsa. "On asioita hoidettavana." Samassa Yuuki vetäisee käyräsarvisen valtikkansa esiin ja huudahtaa "telportamus!" Ja hän haihtuu savuna ilmaan...

Aoko hieman hätkähti vaaleatukkaisen naisen yht'äkkistä poistumista, vieläpä noin... räjähdysmäisellä tavalla. Oli hän kuullut velhoista, mutta... no jaa.
"Selvä", Aoko sanoi ja nousi seisomaan vilkaistuaan ulos. "On aika myöhä, minun pitää varmaan palata asunnolleni... nähtäisiinkö siellä huomenna? Osoite on Melodystreet 24 A. Se on se iso kerrostalo puolen kilometrin päässä täältä. Asunto 14."

Sara huomasi myös että ulkona oli alkanut pimetä. /Minunkin pitäisi palata Gaiton linnaan, Gaito on varmaan jo huomannut poissa oloni./ Sara ajatteli. "Minusta se olisi hyvä, kokoonutaan ensin asunnollasi ja lähdetään sieltä sitten etsimään muita merenneitoprinsessoja." Sara sanoi ja joi teensä loppuun. "Tänään emme ainakaan ehdi etsimään heitä." Sara sanoi noustessaan ylös tuolista.

(Sori tuli lyhyt.)

Hene hätkähti Yuukin tavoin monen tytön rynnäkköä heidän lähelleen. Vielä enemmän hän hämmentyi kuullessaan, mistä he puhuivat. /Merenneitoja...vettä! Apua, vettä!!!/ Tulta hallitsevana maagikkona Hene pelkäsi vettä, sehän voisi vahingoittaa häntä kuolemankin partaalle.

"Olen pahoillani.. Minun täytyy tuota.. mennä ^^. On asioita hoidettavana", Yuuki sanoi, ja häipyi magian avulla Henen vielä pohtiessa tahdikasta tapaa poistua merenneitojen läheltä. Yuukin mentyä, hän rohkaisi mielensä ja sanoi pahoittelevalla äänellä:
" Anteeksi, mutta minunkin, on ööh, pakko mennä. En halua olla epäkohtelias, mutta hallitsen tulta joten...Hei hei!" Hene huikkasi vielä, ja käveli ripeästi ulos ovesta, etsimään Rikua, vihdoinkin.

(Eli lähden tästä pelistä pois.)

*Sara lähti kävelemään kohti ovea ja vilkutti muille.* "Nähdään huomenna." *Sara sanoi ja poistui ovesta ulos*